Oulun yliopiston
historiatieteiden julkaisu

Gary Webb, Dark Alliance ja Yhdysvaltojen valtalehdistön vastalause

Markus Leskinen

Crack-epidemian juuret Nicaraguan sisällissodassa?

Elokuussa 1996 toimittaja Gary Webb julkaisi San Jose Mercury News -sanomalehdessä artikkelisarjan, joka käsitteli Yhdysvalloissa toimineiden nicaragualaisten huumekauppiaiden tukea contrille 1980-luvulla. Hänen mukaansa nicaragualaisten halpa kokaiini oli merkittävässä osassa crack-kokaiini-epidemian synnyssä Los Angelesissa ja muualla Yhdysvalloissa. Samat ryhmät olivat yhteistyössä CIA:n kanssa, sekä saivat tukea sekä eri vaiheissa CIA:lta ja Yhdysvaltain hallinnolta. Vaikka Webb ei suoranaisesti yhdistänytkään jutuissa CIA:ta huumeisiin, oli kohu syntynyt.

Aihetta oli tätä ennen käsitelty Iran-contra-skandaalin yhteydessä, silloisen senaattorin John Kerryn johtamassa tutkimuksessa. Tutkimus julkaistiin 1988 ja siinä todettiin CIA:lle Keski-Amerikassa työskennelleiden henkilöiden mahdollisesti sekaantuneen huumeiden salakuljetukseen. CIA:ta ei kuitenkaan syytetty huumekaupan sallimisesta tai harjoittamisesta. Valtalehdistössä aihetta ei juurikaan käsitelty 1980-luvulla. Vasta Webbin juttusarjan uusien väitteiden myötä aihe sai todella julkisuutta ja alkoi osittain jopa elämään omaa elämäänsä mm. mustan väestönosan keskuudessa.

Gary Webbin juttusarjassa oli kolme keskeistä väittämää. Ensimmäisen mukaan nicaragualaislähtöinen huumevälittäjä Danilo Blandon sekä häneltä huumeita ostanut Los Angelesilainen huumepomo Ricky Ross olivat merkittävässä roolissa crack-epidemian synnyssä. Toiseksi Webbin mukaan contrat olivat saaneet miljoonia dollareita huumekaupalla tienattuja rahoja Yhdysvalloista. Kolmantena olivat hänen vihjailunsa CIA:n tietoisuudesta contratukijoiden huumekauppaan, tai jopa huumekaupan tukemisesta.

Valtalehdistö ei ollut vakuuttunut Dark Alliance -artikkelien sanomasta. Pieniä uutisjuttuja lukuunottamatta isot sanomalehdet eivät aihetta ei käsitelleet. Aiheesta puhuttiin kuitenkin paljon radiossa ja televisiossa. Lisäksi suuren yleisön keskuudessa aihe herätti niin paljon huomiota, että lopulta myös isot lehdet siihen tarttuivat.



Dark Alliancen ja kohun käsittely valtalehdissä

Yhdysvaltain isoista sanomalehdistä The Washington Post kirjoitti ensimmäisen pitkän artikkelin lokakuun alussa. Tuolloin Dark Alliancen julkaisusta oli kulunut jo puolitoista kuukautta. Washington Post vastusti Webbin suurimpia väittämiä ja perusteli näkemystään laajalla todistusmateriaalilla, kuten haastatteluilla ja tutkimusaineistolla.

Vasta lokakuun puolenvälin jälkeen Washington Post sai rinnalleen muita Dark Alliancea vastustavia valtalehtiä. The Los Angeles Times julkaisi laajan kolmen artikkelin sarjan samaan aikaan, kun The New York Times käsitteli aihetta yhdessä numerossa. Ne käsittelivät pitkälti samoja asioita, joihin Washington Post oli aiemmin puuttunut. Myös negatiivissävytteinen tyyli yhdisti kaikkien kolmen lehden pitkiä artikkeleita.

Washington Postin ja Los Angeles Timesin mukaan Webb oli yliarvioinut Danilo Blandonin ja Ricky Rossin roolin crack-epidemian synnyssä sekä ajallisesti että huumemäärissä ajateltuna. New York Times tyytyi mainitsemaan, etteivät nicaragualaisten contrien hyväksi salakuljetut kokaiinimäärät olisi yksinään voineet synnyttää crack-epidemiaa.

Kaikki kolme lehteä myönsivät Dark Alliance -sarjassa mainittujen nicaragualaisten Danilo Blandonin ja Norwin Menesesin rahoittaneen contrien toimintaa. Näkemykset Webbin kanssa erosivat kuitenkin rahoituksen kestossa ja määrässä. Lehtien mukaan nämä miehet toimittivat contrille vain joitakin kymmeniä tuhansia dollareita eikä miljoonia niin kuin Webbin jutut kertoivat.

Erityisesti Los Angeles Times ja Washington Post kirjoittivat CIA:n mahdollisesta osuudesta huumeiden salakuljetukseen. Lehdet käsittelivät aihetta monelta kannalta, mutta eivät olleet kovin kriittisiä CIA:ta kohtaan. Lehtien näkemys oli osittain jopa CIA-myönteinen. Pääkirjoituksissaan Washington Post ja New York Times kuitenkin olivat sitä mieltä, että CIA:n osuus tapahtumiin oli selvitettävä.

Webbin jutut saivat vastakaikua erityisesti mustien keskuudessa, sillä crack-epidemia oli eniten koskettanut mustien yhteisöjä. Tunnekuohuissaan useat veivät päätelmänsä pitemmälle kuin Webb itse. Muun muassa useat mustille suunnatut radiokanavat ja Internetin yhteisöt levittivät tuohtuneena tarinaa CIA:n tarkoituksellisesta crackin levityksestä mustien keskuuteen. Juttujen leviämisessä apuna oli myös Mercury Newsin Internetsivu, jossa jutut julkaistiin sanomalehden lisäksi.

Isot lehdet kertoivat mustien reagoinnista usein hieman negatiiviseen sävyyn. Lehdet antoivat vaikutelman ylireagoivista ja Webbin perättömiin väitteisiin uskovista mustista. Toisaalta tällainen reagointi nähtiin luonnollisena mustien kokemien vääryyksien taustaa vasten. Olihan Yhdysvaltain hallinto aiemminkin todistetusti toiminut laittomasti sekä epäeettisesti mustia kohtaan.

Webb itse sai lehdistössä arvostelua osakseen sekä toiminnastaan huumekauppias Ricky Rossin oikeudenkäynnin yhteydessä että juttujen puutteellisuudesta. Webb avusti ennen juttujen julkaisua Rossin asianajajaa oikeudenkäynneissä ja sai Blandonilta lausuntoja, joita käytti omissa jutuissaan. Isojen lehtien mukaan jotkut alan ihmiset eivät katsoneet tällaista toimintaa hyvällä.



Periksiantamaton Webb jäi yksin

Webb ei antanut periksi, vaikka kolme suurta lehteä oli löytänyt erilaisia päätelmiä ja antanut hänen jutuilleen kovan käsittelyn. Webb sai paljon huomiota osakseen, ja häntä haastateltiin paljon myös radiossa ja televisiossa. Webb sai myös palkintoja toimittajantyöstään ja jatkoi tutkimustensa tekemistä. Mercury Newsin ja sen päätoimittaja Jerry Cepposin tuki alkoi kuitenkin hävitä Webbiltä. Koko toimitus oli jakaantunut Webbin tukijoihin ja vastustajiin.

Keväällä 1997 Ceppos kirjoitti Mercury Newsiin harvinaislaatuisen kriittisen kommentaarin ja myönsi Dark Alliancen puutteet, jotka valtalehdistö oli tuonut esille. Hän myönsi myös tehneensä virheitä Dark Alliancen toimittamisessa. Tämä tyydytti varmasti Webbin artikkeleita vastustaneita lehtiä ja New York Times pitikin Cepposin toimintaa rohkeana ja esimerkillisenä.

Webb seisoi edelleen artikkeliensa takana ja halusi jatkaa tutkimuksiaan. Tämä ei kuitenkaan sopinut Mercury Newsille, vaan Webb joutui lopettamaan aiheen tutkimisen työnsä menettämisen uhalla. Tämän lisäksi hän joutui siirtymään pieneen sivutoimitukseen Kalifornian Cupertinoon. Näiden tapahtumien myötä Mercury News oli lopullisesti perääntynyt Dark Alliance -artikkelien aiheuttamassa kohussa. Ymmärrettävästi Webb ei ollut tyytyväinen Mercury Newsin toimintaan ja irtisanoutui Mercury Newsistä vuoden 1997 lopulla.



Jälkivaikutukset ja Webbin kuolema

Vuonna 1996 Webbin juttujen myötä aloitetut CIA:n ja oikeusministeriön tutkimukset valmistuivat vuonna 1998. Tutkimustet vahvistivat Webbin artikkeleiden väittämiä todeksi. Molemmissa tutkimuksissa selvisi, kuinka yksittäisten contrien sekä yritysten yhteys huumekauppaan oli tiedetty, eikä asialle ollut tehty mitään. CIA oli myös suojellut contria oikeustoimilta.

Webb kirjoitti vielä lisätutkimuksiensa tulokset kirjaan Dark Alliance: The CIA, the Contras and the Crack Cocaine Explosion, joka julkaistiin vuonna 1999. Hän jatkoi toimittajan työtään, mutta ei onnistunut saamaan paikkaa päivittäisen uutislehden toimituksesta. Taloudellisten vaikeuksien myötä Webbillä oli vaikeuksia myös elättää perhettään, ja hän menetti jopa talonsa. Hänet löydettiin kuolleena kaksi ampumahaavaa päässään 10. päivänä joulukuuta 2004. Kuolinsyytutkijan mukaan tapaus todettiin itsemurhaksi muun muassa paikalta löytyneen itsemurhaviestin takia.

Jälkeenpäin on vaikeaa mennä sanomaan miksi Webbin artikkelit saivat niin kriittisen vastaanoton valtalehdistöltä. Asiaan vaikuttivat luultavimmin ainakin artikkelien puutteet niin ison jutun uutisoinnissa sekä lehdistön valtahierarkia. Valtalehdistö toimi tässä tapauksessa vallan vahtikoiran sijasta sylikoirana. Selvää kuitenkin on mikä vaikutus lehtien reaktiolla oli: Webbin maine ja ura olivat mennyttä. Aihe jäi kuitenkin elämään ja ehkäpä vuonna 2014 ilmestyvä elokuva "Kill the Messenger" voisi saada aikaan jonkinlaisen kunnianpalautuksen Webbille.



World wide Webb

Kalifornian Piilaakson sanomalehtenä Mercury News oli tietotekniikasta perillä, ja Dark Alliance julkaistiinkin sanomalehden lisäksi myös verkkoversiona. Siitä tuli yksi Internetin ensimmäisiä merkittäviä sanomalehtijuttuja. Verkkosivuilla lukijoille tarjottiin lisämateriaalia muun muassa kuvien, asiakirjojen ja äänitteiden muodossa. Sivujen graafinen suunnittelukin oli huomiota herättävä, sillä sivuston tunnuksessa oli crackia polttava mies ja CIA:n logo.

Vaikka tietokoneiden ja Internetyhteyksien määrä olikin vuonna 1996 paljon pienempi, auttoivat Internetsivut tiedon leviämisessä nopeasti koko liittovaltion alueelle. Tämä auttoi juttujen leviämistä huomattavasti, sillä Mercury News ei ollut levikiltään kovin suuri lehti. Mercury Newsin Internetsivujen vierailijamäärä kasvoi huomattavasti Dark Alliancen julkaisun jälkeen. Dark Alliancen Internetsivujen leviämisessä auttoivat myös esimerkiksi mustille suunnatut Internetin uutispalvelut ja yhteisöt.

Dark Alliancen Internetversio oli eräänlainen ennakkotapaus siitä, miten Internet tulisi valtaamaan alaa mediassa. Lisäksi se antoi esimakua siitä, kuinka nopeasti informaatio tulisi kulkemaan Internetin aikakaudella. Tämä tapaus käy esimerkkinä myös medianlukutaidosta. Monet lukijat olivat innokkaita vetämään päätelmiään pitemmälle kuin Webb, tosin osittain hänen johdattelemanaan.

 

Julkaisu: Havina
Numero: 1/2014
Julkaisupäivämäärä: 8.1.2014
Julkaisija: Oulun yliopisto, Historiatieteet
Päätoimittajat: Seija Jalagin
ISSN: 1798-1530
URL: http://www.oulu.fi/hutk/historia/opiskelu/Havina/