Oulun yliopiston
historiatieteiden julkaisu

Gerda Lerner – naishistorian pioneeri

Ayda Yilmaz

Miksi naiset puuttuvat historiankirjoituksesta? Minne on hukattu puolet ihmiskunnasta, kun kirjoitetaan sivilisaation synnystä ja rakentamisesta? Tätä pohti historioitsija Gerda Lerner.

Elämä ja ura

Gerda Lerner (os. Kronstein) (1920–2013) syntyi Wienissä, Itävallassa, varakkaan juutalaisperheen esikoiseksi. Ennen pakoaan Euroopasta, Gerda ehti osallistua natsismin vastaiseen toimintaan ja vietti kuusi viikkoa wieniläisessä vankilassa. Itävallasta Gerda Lerner lähti Yhdysvaltoihin. Nuoruudessaan hän toimi ruohonjuuritason kansalaisliikkeiden aktivistina ja kirjoitti kaunokirjallisia teoksia. Historiantutkimuksen Lerner aloitti vasta vuonna 1958, 38-vuotiaana.

Gerda Lerner on naishistoriatutkimuksen esiäiti. Hän koki, että naisten osuus yhteiskunnan rakentamisessa oli jätetty kertomatta. He olivat historiankirjoituksen ”Toiset”. Lerner ei luonnollisestikaan ollut ensimmäinen historioitsija, joka kohdisti tutkimuksensa naisiin. Kuningattarille ja aatelisnaisille oli jo aiemmin varattu paikka historiassa, mutta naiset kategoriana oli unohdettu tutkimuksessa. Naishistorian alaa Yhdysvalloissa ei ollut.

Vuonna 1968 Lerner aloitti opettamisen Sarah Lawrence Collegessa, ja vuonna 1972 avattiin ensimmäinen naishistorian maisteriohjelma Yhdysvalloissa. Vuonna 1980 hän siirtyi Wisconsinin yliopistoon perustaen sinne samanlaisen ohjelman. Wisconsinissa Lerner työskenteli loppu-uransa ajan. Gerda Lerner kuoli vuonna 2013, 92-vuotiaana. Hän jätti jälkensä valtavan henkisen perinnön ja vielä suuremman määrän naisten historiasta innostuneita ihmisiä.

Historian naiset – missä he ovat?

Gerda Lerner keskittyy kaksiosaisessa Women and History -työssään patriarkaatin alkuperään ja muodostumiseen sekä feministisen tietoisuuden syntyyn. Ensimmäisessä osassa, The Creation of Patriarchy -teoksessa (1986), tarkastellaan naisten alemman kansalaisaseman syntyä kaupunkivaltioiden synnyn yhteydessä, Kreikan klassista filosofiaa ja siirtymistä polyteistisestä uskonnosta monoteistiseen. Toisessa osassa, The Creation of Feminist Consciousness (1993), keskitytään siihen, miten naiset ovat keskiajalta 1800-luvulle yrittäneet oikeuttaa itse itsensä tasavertaisiksi kansalaisiksi, vaihtelevin keinoin. Pääteesi molemmissa kirjoissa on se, että naisten alisteinen asema on historiallinen prosessi, ei luonnollinen. Molemmat teokset painottuvat vahvasti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Lerner perehtyy teoksissaan kysymyksiin ”Miksi naiset puuttuvat historiasta?” ja ”Miksi historialla on väliä?” Oman historiansa ymmärtäminen on kaikille arvokasta. Ymmärtämisestä on Lernerin mukaan apua, kun pohtii, mitä tulevaisuudessa voi tavoitella ja mitä on mahdollista saavuttaa. Koulutusmahdollisuuksien ja poliittisten oikeuksien evääminen teki naisille lähes mahdottomaksi osallistua yhteiskuntaan samalla tavalla kuin miehet.

Ne harvat naiset, jotka onnistuivat osallistumaan kodin ulkopuoleiseen elämään, joutuivat usein valitsemaan yksinäisyyden ja perheen väliltä. Siksi ei olekaan ihme, että ensimmäisiä naishistoriakirjoituksia tuotettiin nunnaluostareista käsin. Kuitenkin vasta 1900-luvulla naiset kouluttautuivat entistä enemmän ja korkeammalle ja saattoivat luoda verkostoja toisten naisten kanssa. Aikaisempina vuosisatoina feministisen tulkinnan työ, esimerkiksi Raamattua koskien, piti aloittaa aina alusta, sillä naisilla ei ollut tukenaan sellaista työhistoriaa, jonka pohjalta edistää tutkimusta ja teorioita.  Naiset ovat olleet osana historiaa, olleet luomassa historiaa, ja naisilla on paikkansa historiassa. Lernerin mukaan oman historian puuttuminen on antanut naisille vääränlaisen kuvan omasta yhteydestä maailmaan.

Naiskysymys, querelle des femmes, puhutti jo renessanssin aikana. Naisten oikeuksista ja rooleista väiteltiin pamflettien välityksellä. Vasta 1800-luvulla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa naiset aloittivat järjestelmällisemmän toiminnan tasa-arvoisen kansalaisaseman saamiseksi. Tätä ennen historiasta on löydettävissä yksittäisiä naisia tai pieniä yhteisöjä, usein uskonnollisia, jotka onnistuivat taistelemaan tiensä vaikuttajiksi. Esimerkiksi Christina de Pisa (1364–1430) aloitti keskustelun sukupuolirooleista naisten näkökulmasta katsottuna. Hänen teoksensa The Book of the City of Ladies (1405) on kokoelma historian merkittävistä naisista. Naishistorian kirjoittajat edeltävinä vuosisatoina, ja vielä 1900-luvulle saakka, olivat harvinaisuuksia.

Feministisen tietoisuuden synty

Feministisen tietoisuuden synty on keskeisessä osassa Lernerin Women and History -työn toisessa osassa. Lerner esittää, että naiset ovat historian saatossa oikeuttaneet olemassaolonsa patriarkaalisessa yhteiskunnassa eri keinoin. Äitiys ja sen korostaminen oli yksi näistä keinoista, sillä aikana, jolloin toimiva ehkäisykeino puuttui, äitiys kosketti lähes jokaista naista. Myöhemmin äitiyden tilalle otettiin käyttöön idea naisten välisestä solidaarisuudesta.

Feministisen tietoisuuden lopullinen muotoutuminen sai naiset liikkeelle suurissa joukoissa. Sen syntymiselle oli useita ehtoja. Ensinnäkin yhä suuremmalle osalle naisista piti olla mahdollista elää taloudellisesti itsenäistä elämää ja avioitumatta. Ehtoja naisten paremmalle osallistumiselle kodin ulkopuoleiseen elämään olivat myös lääketieteellisten edistysaskelien saaminen laajempaan käyttöön ja niiden myötä tapahtunut lapsikuolleisuuden ja synnytysvuoteeseen kuolemisen merkittävä väheneminen. Luotettava ehkäisy mahdollisti perhesuunnittelun. Myös koulutusmahdollisuuksien kasvu oli suuri osatekijä feministisen tietoisuuden syntymisessä.

Lerner määrittelee feministisen tietoisuuden syntyneen, kun naiset yleisesti ottaen ovat tajunneet oman alisteisen asemansa ryhmänä. Heidän oli ymmärrettävä, että naiset olivat kokeneet vääryyttä alempiarvoisena ryhmänä, ja että alisteinen asema ei ollut luonnollinen vaan sosiaalisesti tuotettu. Naisten oli lyöttäydyttävä yhteen poistaakseen nämä vääryydet ja esitettävä vaihtoehtoinen malli tulevaisuudelle, jossa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisessa roolissa.

 

Julkaisu: Havina
Numero: 1/2016
Julkaisupäivämäärä: 12.6.2016
Julkaisija: Oulun yliopisto, Historiatieteet
Päätoimittajat: Matti Salo
ISSN: 1798-1530
URL: http://www.oulu.fi/hutk/historia/opiskelu/Havina/